kirjottelen nakurusta klo.5 yolla. Aika pirun levottomia aania kantautuu tuolta viereisesta metikosta. Joku,tai on niita useampiakin,katkoo ihan kiitettavalla vauhdilla oksia mennessaan. Piti tuossa ulkona kaydessa oikeesti miettia hetken,etta tuleeko ne kohti mua, ja etta pitaisko menna autoon sisalle,jottei joudu kasvotusten. No nyt ne on hiljentyny ja pian alkaa muutkin camppailiat herailee ku aurinko nousee. Mina lahden metsastamaan sarvikuonoja aamuauringosta.
blogi valokuvaajan matkoista Keniaan elämään, seuraamaan ja tallentamaan villiä luontoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti